Kapealehtikalmia on matala, ainavihanta pensas, joka kukkii kesä–heinäkuussa punaisin kukin.
Kapealehtikalmiaa kasvaa laajana kasvustona Mustilan Tuijalaaksossa lammen liepeillä. Ainavihanta varvikko kukkii heinäkuussa. Silloin ylimmissä lehtihangoissa on runsaasti pieniä, avoimen maljamaisia, ruusunpunaisia kukkia, joiden yläpuolella on kimppuina uusia lehtiä ikäänkuin kruununa.

Luontaisena kapealehtikalmia kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa karuissa kangasmetsissä, nummilla, soilla ja kalliomailla. Sillä on useita englanninkelisiä nimiä, jotka kuvaavat sen myrkyllisyyttä, esimerkiksi Sheep-poison, lammasmyrkky, Lamb-kill, karitsansurma ja Calf-kill, vasikansurma.

Kalmia-suvun on nimennyt Carl von Linné suomalaisen apostolinsa Pehr (Pietari) Kalmin mukaan. Linné lähetti Kalmin 1700-luvun puolivälissä neljä vuotta kestäneelle tutkimusmatkalle Pohjois-Amerikkaan. Matkatuomisina hänellä oli monta sataa kasvia, niiden joukossa myös kapealehti- ja leveälehtikalmia (Kalmia latifolia).

Se on sukua kanervakasveille ja soppikin hyvin havujen ja alppiruusujen kaveriksi happamaan, hiekkapitoiseen (vettäläpäisevään) maahan.

Kapealehtikalmia ei kaipaa leikkausta. Vanhat, kuivuneet oksat voidaan poistaa.

Kasvuvyöhyke: I-V
Tieteellinen nimi: Kalmia angustifolia 'Rubra'
Myyntikoko: 30-40 cm
Täysimittaisen kasvin koko: 0,4-1 m
Kukinta: kesä-heinäkuu
Kasvupaikka: aurinko–puolivarjo, keskiravinteinen, kostea
Istutusväli: 50 cm